Virtaa vitamiineista

 

 

 

Vitamiinit ovat ihmiselle välttämättömiä yhdisteitä. Elimistö ei pysty niitä tuottamaan vaan ne on saatava ravinnosta tai vitamiinivalmisteista. Poikkeuksena tästä on D-vitamiini jota iho tuottaa riittävässä aurinkoaltistuksessa. Suomessa D-vitamiinilisä on kuitenkin tarpeen pimeänä vuodenaikana. Vitamiinien puutostilojen riskiryhmiä ovat mm. pienet lapset, raskaana olevat ja imettävät, maahanmuuttajat, yksipuolista ruokaa nauttivat ja alkoholistit sekä vakavista yleissairauksista kärsivät.

 

D-vitamiini

Riittävä D-vitamiinin saanti on tärkeää erityisesti luuston kasvulle ja kunnolle. D-vitamiini vaikuttaa myös lihaskuntoon ja sen avulla voidaan parantaa vanhusten tasapainoa ja ehkäistä kaatumista ja murtumia. Luustovaikutusten lisäksi D-vitamiinilla on osoitettu olevan suojavaikutusta  mm. sydän- ja verisuonitauteihin, metaboliseen oireyhtymään, diabetekseen, MS-tautiin ja eräisiin syöpätauteihin. D-vitamiini vähentää myös infektiosairauksien riskiä.

 

D-vitamiinia saadaan auringosta, mutta tehokasta auringonvaloa saadaan Suomessa vain huhti- ja syyskuun välisen ajan. Ravinnosta saatavalla D-vitamiinilla onkin tärkeä merkitys elimistön hyvinvoinnille. Ruuan tärkeimmät D-vitamiinin lähteet ovat vitaminoidut maitovalmisteet ja rasvalevitteet sekä kala. Sitä saadaan myös  kananmunan keltuaisesta, maksasta, broilerista, kantarelleista ja suppilovahveroista. Runsaskaan D-vitaminoitujen maitovalmisteiden käyttö ei  lisää vitamiinin saantia yli turvallisena pidetyn saannin ylärajan. Seuraavassa nykyiset D-vitamiinin saantisuositukset:

 

ryhmä

D-vitamiinin määrä / vrk (1μg = 40 IU)

0-3 vuotta

10μg

4-60 vuotta

7,5μg

yli 60 vuotta

10μg

 

Saantisuositusten nostamisesta käydään vilkasta keskustelua. Suurin hyväksyttävä määrä on 50μg D-vitamiinia vuorokaudessa. D-vitamiinia on saatavissa tabletteina (vahvuudet 5-25 μg) ja pienille lapsille tippoina.

B1-, B2-, B3-, B5-, ja B6-vitamiinit sekä biotiini

B-vitamiineja tarvitaan elimistön energia-aineenvaihduntaan, kasvuun sekä ihon ja limakalvojen hyvinvointiin. Biotiinia tarvitaan kasvuun sekä hermokudoksen, ihon ja talirauhasten toimintaan. Se edistää myös hiusten ja kynsien kasvua.

 

B-vitamiinien puutosta voi esiintyä ehkäisypillereiden käyttäjillä ja yksipuolisen ruokavalion seurauksena. Esimerkiksi raffinoitujen hiilihydraattien runsas käyttö lisää B1-vitamiinin tarvetta.  B6-vitamiinin tarve kasvaa runsasproteiinisen ruokavalion seurauksena. Myös valmisruokien glutamaatit kuluttavat vitamiinivarastoja. Biotiinin puutosta voi esiintyä antibioottihoitojen ja suolistosairauksien yhteydessä. Raskauden aikana B-vitamiinien tarve kasvaa.

 

B1-vitamiinin puutteessa hiilihydraattiaineenvaihdunta ei toimi kunnolla. Vaikeassa puutoksessa hermosolujen toiminta häiriintyy. Oireina ovat mm. väsymys, masentuneisuus ja raajojen tuntohäiriöt. Raskauden aikana B1-vitamiinin tarve kasvaa. Erilaiset suolistosairaudet kuten haavainen paksusuolitulehdus ja sappivaivat vähentävät vitamiinin imeytymistä.

 

B2-vitamiinin puutos liittyy yleensä muiden B-vitamiinien puutokseen. Ehkäisypillereiden käyttäjillä voi esiintyä lievää B2-vitamiininpuutosta, samoin yksipuolista ravintoa nauttivilla. Oireina ovat mm. nenän ja suupielien alueen ihottuma ja suupielten halkeilu.

 

Elimistö tarvitsee B3-vitamiinia energian tuottamiseen ravintoaineista. Puutoksen oireita ovat väsymys, ruokahaluttomuus ja hermostuneisuus. Vaikeassa puutostilassa (pellagra) auringolle altistuvat ihoalueet muuttuvat karheiksi ja punertavan ruskeiksi. Puute aiheuttaa myös hermosoluvaurioita jotka aiheuttavat unettomuutta, ärtyisyyttä ja henkistä tylsistymistä.

 

B5-vitamiini on tärkeä solujen ja kudosten paranemiselle. Paikallisessa käytössä se mm. nopeuttaa haavojen, palovammojen  ja ihon muiden vaurioiden paranemista.

 

B6-vitamiinin puutoksen oireita ovat hilseilevä ihottuma, suupielten halkeilu, suutulehdus ja sileä kieli. Muita oireita ovat hermostuneisuus, masentuneisuus ja ärtyneisyys. Raskauden aikana B6-vitamiinin tarve kasvaa. Myös ehkäisypillereiden käyttäjillä tavataan B6-vitamiinin puutosta.

 

Biotiinin puutetta voi esiintyä antibioottihoitojen ja erilaisten suolistosairauksien yhteydessä. Tarve kasvaa myös raskauden ja imetyksen aikana. Puutosoireita ovat erilaiset iho- ja limakalvo-oireet, lihaskivut, väsymys ja veren sokeripitoisuuden nousu.

 

B12-vitamiini ja foolihappo

Solumme tarvitsevat B12-vitamiinia ja foolihappoa dna:n valmistukseen. B12-vitamiinin puutos on lähinnä iäkkään väestön ongelma. Syynä puutokseen on yleensä imeytymishäiriö. Nuorilla puutos on harvinainen mutta tiukkaa kasvisruokavaliota noudattavilla puutosta esiintyy. Vegaaneille suositellaankin B12-vitamiinilisää. B12-vitamiinia on vain eläinperäisessä ruuassa; tärkeimmät lähteet ovat liha, maksa ja maitotuotteet. Vitamiinin puutos voi aiheuttaa anemiaa ja hermostollisia oireita kuten lihasheikkoutta, tunnon ja muistin häiriöitä. Hermostolliset oireet voivat olla pysyviä.

B12-vitamiinia annostellaan tabletteina tai injektiona (injektiot vaativat lääkärin reseptin).

 

Foolihapon puute voi aiheuttaa anemiaa. Keliakia ja muut suolistosairaudet voivat johtaa foolihapon puutteeseen huonon imeytymisen vuoksi. Tietyt lääkkeet, esim. epilepsialääkkeet, metotreksaatti ja trimetopriimi voivat aiheuttaa foolihapon puutetta. Myös puutteellinen ruokavalio voi johtaa foolihapon puutteeseen, erityisesti alkoholisteilla. Foolihappoa saadaan maksasta, vihreistä kasviksista ja hiivasta. Kuumentaminen tuhoaa helposti foolihapon. Foolihapon tarve suurenee raskauden aikana. Foolihappolisä onkin suositeltavaa raskauden aikana ainakin epileptikoille ja diabeetikoille joilla puutteen vaara on tavallista suurempi.

 

C-vitamiini

C-vitamiini osallistuu vastustuskyvyn ylläpitoon, ihon toimintaan ja kollageenin muodostumiseen sekä edistää raudan imeytymistä. C-vitamiinin puute aiheuttaa väsymystä, ruokahaluttomuutta, lihaskipuja ja sydämen tiheälyöntisyyttä. C-vitamiinin säännöllinen käyttö voi lievittää ja lyhentää flunssan oireita ja vähentää jopa flunssaan sairastumista ainakin kovan fyysisen rasituksen yhteydessä.

 

E-vitamiini

E-vitamiini toimii elimistössä antioksidanttina estäen soluvaurioita. Rasvaliukoisena se vaatii imeytyäkseen ravinnon rasvojen mukana oloa ja sappihappojen eritystä. E-vitamiinin puutos on mahdollinen henkilöillä joilla on rasvojen imeytymishäiriöitä.  E-vitamiinia on runsaasti esimerkiksi kokojyvätuotteissa ja kasviöljyissä.

 

A-vitamiini

A-vitamiini on tärkeä näölle, kasvulle, kudosten erilaistumiselle ja immuniteetille. A-vitamiinin puute aiheuttaa hämäräsokeutta ja silmien valoherkkyyttä, ihon kuivumista ja jatkuessaan myös silmien kuivumista. A-vitamiinin lähteitä ovat mm. maksa, porkkanat ja voi. A-vitamiinin liikasaantia tulee välttää raskauden aikana tai raskautta suunniteltaessa. Tällöin ei tule syödä suuria määriä maksaruokia tai maksaa sisältäviä valmisteita.

 

Lähteet: Apteekin itsehoidon käsikirja (PharmaPress Oy), Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia (Duodecim), Vitamiinien kliininen käyttö (Lääkärin käsikirja 29.12.2009).

 

terveydeksi.fi - uutisia terveydestaŠ
        Lähetä palautetta
    asiakaspalvelu@lauttasaarenkirkkoapteekki.fi